Palkokasvit – edullista superruokaa

cover-18

Papujen, herneiden ja linssien käyttö on yhteydessä parempaan terveyteen. Palkokasvit alentavat veren kolesterolia sekä edistävät sokeritasapainoa ja hyvälaatuisten suolistobakteerien kasvua.

Yhdistyneet kansakunnat on julistanut vuoden 2016 palkokasvien vuodeksi. YK:n mukaan palkokasvit ovat edullisia, herkullisia ja ravitsevia proteiinin lähteitä ja niiden viljelystä on hyötyä ympäristölle.

Palkokasveiksi kutsutaan hernekasvien heimoon kuuluvia kaveja, joiden hedelmä on palko. Tavallisesti syötäviä palkokasveja ovat herneet, pavut, linssit, kikherneet, soijapavut ja maapähkinät.

Lue loppuun

Syöpä

cover-18

Terveellinen, kasvisvoittoinen ruokavalio on yhteydessä pienempään syöpäriskiin. Kasvisruokavalio saattaa suojata paitsi maha- ja paksusuolisyövältä, myös eturauhassyövältä.

Syöpätaudit ovat ryhmä erilaisia pahanlaatuisen kasvaimen aiheuttamia sairauksia. Kaiken kaikkiaan erilaisia syöpätyyppejä tunnetaan yli pari tuhatta. Miesten yleisin syöpämuoto on eturauhassyöpä ja naisten rintasyöpä. Toisena tulevat paksusuoli- ja peräsuolisyöpä.

Lue loppuun

Tyypin 2 diabetes

cover-09

Kasvissyöjät, etenkin vegaanit sairastavat huomattavasti vähemmän tyypin 2 diabetesta kuin muu väestö. Kasvisruokavaliosta saattaa olla hyötyä myös diabeteksen elintapahoidossa.

Diabetes on yksi merkittävimmistä kansantaudeista. Tyypin 2 diabetesta sairastaa noin 250 000 suomalaista ja lisäksi noin 200 000 sairastaa sitä tietämättään.

Diabetekseen liittyy monia lisäsairauksia. Riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin on diabeetikoilla jopa 2–3-kertainen verrattuna muuhun väestöön.

Lue loppuun

Painonhallinta ja lihavuus

cover-10

Kasvissyöjät ovat keskimäärin muuta väestöä hoikempia ja he lihovat vähemmän. Terveellisistä elintarvoistaan tunnetuista adventisteistakin ainoastaan vegaanit ovat keskimäärin normaalipainoisia.

Yli puolet suomalaisista aikuisista on vähintään ylipainoisia ja joka viides voidaan luokitella lihavaksi. Lapsista ja nuorista noin 10–20 prosenttia on lihavia.

Väestön lihavuutta arvioidaan painoindeksin (BMI) perusteella. BMI saadaan, kun paino jaetaan pituuden neliöllä (kg/m²). BMI:tä 18,5–25 pidetään normaalina. Lihavuuden rajaksi on määritetty painoindeksi 30.

Lue loppuun

Sydän- ja verisuonitaudit

Kasvissyöjillä on paremmat veren rasva-arvot ja heillä esiintyy jonkin verran vähemmän sepelvaltimotautia kuin muulla väestöllä. Myös verenpainetauti on kasvissyöjillä muita harvinaisempi.

Kasvissyöjillä on paremmat veren rasva-arvot ja heillä esiintyy jonkin verran vähemmän sepelvaltimotautia kuin muulla väestöllä. Myös verenpainetauti on kasvissyöjillä muita harvinaisempi.

Yleisimpiin sydän- ja verisuonisairauksiin kuuluvat sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja aivoverenkiertohäiriöt. Yhdessä ne muodostavat suurimman yksittäisen kuolinsyiden ryhmän Suomessa. Sydän- ja verisuonitautien tunnetuimmat riskitekijät ovat korkea kolesteroli ja verenpaine, tupakointi, ylipaino sekä diabetes.

Lue loppuun