Miten kasvisruokavalion terveysvaikutuksia tutkitaan?

cover-21

Kasvissyönnin terveysvaikutuksia on tähän mennessä tutkittu muutamissa seurantatutkimuksissa ja interventiotutkimuksissa. Tällaisilla tutkimuksilla on ravitsemustieteessä eniten painoarvoa.

Edellisessä artikkelissa kävimme läpi erilaisia menetelmiä, joilla ruokavalion terveysvaikutuksia tutkitaan. Kuten sanottu, ravitsemustieteessä luotettavinta tietoa saadaan seuranta- ja interventiotutkimuksista. Kun tässä blogissa puhutaan kasvissyöjien terveydestä tai kasvisruokavalion terveysvaikutuksista, viittaan pääasiassa juuri tämän tyyppisiin tutkimuksiin.

Tässä artikkelissa tutustumme tärkeimpiin kasvissyönnin terveysvaikutuksia käsitteleviin tutkimuksiin. Aivan ensimmäiseksi on kuitenkin syytä panna merkille, mitä tiedekirjallisuudessa tarkoitetaan, kun puhutaan kasvissyöjistä.

Tiedekirjallisuudessa termi kasvissyöjä (eng. vegetarian) viittaa monesti laajaan ihmisjoukkoon, jota yhdistää hyvin kasvisvoittoinen ruokavalio. Väestötutkimuksissa kasvissyöjäksi on saatettu luokitella vegaanit, lakto-ovovegetaristit, pescovegetaristit sekä toisinaan myös semivegetaristit eli vain harvakseltaan liharuokia syövät (enintään 1 krt/vko).

Karkean luokittelun taustalla lienee tilastotieteellisiä syitä. Kun aineisto kootaan yhdeksi suureksi tutkimuspopulaatioksi, on mahdollista saada tilastollisesti vahvempia tuloksia nopeammin. Kuitenkin monissa tutkimuksissa eri ruokavalioryhmiä on pyritty tarkastelemaan myös erikseen.

Seurantatutkimukset

Enimmäkseen kasvissyönnin terveysvaikutuksia on tutkittu seurantatutkimuksissa, joista tärkeimmät ovat brittiläinen EPIC-Oxford ja amerikkalainen Adventist Health Study.

EPIC-Oxford on osa EU-rahoitteista seurantatutkimusta nimeltään European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition (EPIC). Tutkimus käynnistyi Isossa-Britanniassa vuonna 1993 ja sen tarkoituksena on selvittää ruokavalion yhteyttä syöpiin ja muihin kroonisiin sairauksiin. EPIC-Oxfordissa on mukana 65 000 miestä ja naista, joista monet ovat kasvissyöjiä. Tutkimusta johtaa Maailmanterveysjärjestö WHO.

EPIC-Oxford on tuottanut runsaasti uutta tietoa kasvissyöjien ruoankäytöstä ja terveydestä. Tutkimukselle onkin vuonna 2015 myönnetty rahoitus jatkaa kasvissyöjien ja vegaanien terveystutkimusta.

Kaliforniassa, Yhdysvalloissa sijaitseva Loma Linda yliopisto on tutkinut seitsemännen päivän adventistien terveyttä ja ruokavaliota 1960-luvulta lähtien. Adventistit ovat kiinnostava tutkimuskohde, sillä he elävät hämmästyttävän pitkään terveenä. Adventisteista miehet elävät keskimäärin 7 ja naiset 4 vuotta pidempään kuin muut kalifornialaiset. Adventistit lasketaankin kuuluvaksi niin sanottuihin Blue Zones -väestöihin.

Noin puolet adventisteista noudattaa kasvisruokavaliota ja puolet sekaruokavaliota. Kaikkia heitä yhdistää kuitenkin terveelliset elintavat, kuten runsas liikunta ja vähäinen tupakointi. Niinpä tutkijoilla on oiva tilaisuus selvittää ruokavalintojen merkitystä väestössä, joiden elintavat ovat jokseenkin yhtä terveelliset.

Adventistien terveyttä ja ravitsemusta on tutkittu kolmessa suuressa seurantatutkimuksessa, joista on kirjoitettu lukuisia tieteellisiä artikkeleita. Tutkimuksista laajin on yhä käynnissä oleva Adventist Health Study 2 (AHS-2), johon ottaa osaa yli 96 000 miestä ja naista. Tutkittavista 8 prosenttia on vegaaneja, mikä tekee AHS-2:sta suurimman vegaaneja koskevan tutkimuksen koskaan.

Muita kasvissyöjiä koskevia seurantatutkimuksia ovat saksalainen Heidelberg Study sekä Isossa-Britanniassa toteutetut tutkimukset Health Food Shoppers ja Oxford Vegetarian Study. Seurantatutkimuksista on tehty kolme meta-analyysiä, vuonna 1999, vuonna 2012 ja vuonna 2016.

Lisäksi kasvissyöjien terveyttä on tutkittu monissa poikkileikkaustutkimuksissa, mutta näiden painoarvo on seurantatutkimuksia heikompi.

Kuva 1. Kasvissyöjien terveyttä tarkastelevat seurantatutkimukset

kohortit

Interventiotutkimukset

Kasvissyönnin terveysvaikutuksia on tutkittu tähän mennessä vasta muutamassa interventiotutkimuksissa. Pääasiassa tutkimukset ovat olleet pieniä ja lyhytkestoisia. Pisin vegaaniruokavaliota käsittelevä tutkimus on kestänyt kaksi vuotta ja siihen on ottanut osaa 62 naista. Tutkimuksen toteutti järjestö nimeltä Physicians Committee for Responsible Medicine.

Physicians Committee on Yhdysvalloissa vuonna 1985 perustettu voittoatavoittelematon järjestö, jonka toimintaa johtaa lääkäri Neil Barnard. Physicians Committee on tutkinut vegaaniruokavalion hyötyjä diabeteksen, lihavuuden, migreenin ja kuukautiskipujen hoidossa. Tieteellisen tutkimuksen lisäksi järjestön tarkoituksena on edistää sairauksien ennaltaehkäisevää elintapahoitoja sekä vaihtoehtoisia menetelmiä eläinkokeille.

Toinen kasvisruokavalioon erikoistunut lääkäri on Dean Ornish. Hän on viimeiset 40 vuotta tutkinut sairauksien hoitoa ja ennaltaehkäisyä elintavoilla. Ornishin elintapahoitoon kuuluu lähesvegaaninen ruokavalio, stressinhallinta, kevyt liikunta sekä tupakoinnin lopettaminen.

Vuonna 1990 Ornish osoitti ensimmäisenä maailmassa, että sydäninfarktin taakse kätkeytyvä valtimotauti on peruutettavissa hyvillä elintapahoidolla.

Interventiotutkimusten tuloksia on vedetty yhteen kahdessa meta-analyysissä, joista molemmat on toteuttanut Physicians Committee. Ensimmäinen meta-analyysi käsittelee diabeteksen ja toinen verenpainetaudin ruokavaliohoitoa.

Muita mainitsemisen arvoisia tutkijoita, jotka ovat erikoistuneet kasvisruokavalion terveysvaikutuksiin, ovat muun muassa glykemiaindeksin kehittäjä ja Toronton yliopiston professori David Jenkins, Cornellin yliopiston emeritusprofessori ja The China Study -kirjan kirjoittaja T. Colin Campbell sekä lääkärit Joel Fuhrman ja Caldwell Esselstyn.

Kirjallisuutta

Appleby, P.N. et al., 1999. The Oxford Vegetarian Study: an overview. The American journal of clinical nutrition, 70(3 Suppl), p. 525S–531S.

Appleby, P.N. et al., 2015. Mortality in vegetarians and comparable nonvegetarians in the United Kingdom. The American journal of clinical nutrition, p. ajcn.115.119461–.

Burr, M.L. & Sweetnam, P.M., 1982. Vegetarianism, dietary fiber, and mortality. The American journal of clinical nutrition, 36(5), pp. 873–7.

Chang-Claude, J. et al., 2005. Lifestyle determinants and mortality in German vegetarians and health-conscious persons: results of a 21-year follow-up. Cancer epidemiology, biomarkers & prevention, 14(4), pp. 963–8.

Dinu, M. et al., 2016. Vegetarian, vegan diets and multiple health outcomes: a systematic review with meta-analysis of observational studies. Critical reviews in food science and nutrition.

Fraser, G.E., 2009. Vegetarian diets: what do we know of their effects on common chronic diseases? The American journal of clinical nutrition, 89(5), p. 1607S–1612S.

Huang, T. et al., 2012. Cardiovascular disease mortality and cancer incidence in vegetarians: a meta-analysis and systematic review. Annals of nutrition & metabolism, 60(4), pp. 233–40.

Key, T.J. et al., 1999. Mortality in vegetarians and nonvegetarians: detailed findings from a collaborative analysis of 5 prospective studies. The American journal of clinical nutrition, 70(3 Suppl), p. 516S–524S.

Orlich, M.J. et al., 2013. Vegetarian dietary patterns and mortality in Adventist Health Study 2. JAMA internal medicine, 173(13), pp. 1230–8.

Yokoyama, Y. et al., 2014. Vegetarian diets and blood pressure: a meta-analysis. JAMA internal medicine, 174(4), pp. 577–87.

Yokoyama, Y. et al., 2014. Vegetarian diets and glycemic control in diabetes: a systematic review and meta-analysis. Cardiovascular diagnosis and therapy, 4(5), pp. 373–82.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *