Kasvissyöjien sairastuvuus ja kuolleisuus

Laajojen väestöseurantatutkimusten mukaan kasvissyönti edustaa useimmiten hyvää terveyttä. Kasvissyöjät eivät sairasta sen enempää kuin sekaravintoa syövätkään.

Ensialkuun on syytä korostaa, että väestötutkimuksissa termi kasvissyöjä tarkoittaa yleensä laajaa ihmisjoukkoa, jota yhdistää hyvin kasvisvoittoinen ruokavalio. Kasvissyöjiksi on laskettu yhtälailla vegaanit, lakto-ovo vegetaristit, pescovegetaristit sekä semivegetaristit eli vain harvakseltaan liharuokia syövät (alle 1 krt/vko). Useimmiten eri ruokavalioita on kuitenkin tarkasteltu myös erikseen.

Eteneviin väestötutkimuksiin on pyritty saamaan mukaan henkilöitä, joiden elintavat ovat pääpiirteittäin samanlaisia, mutta osa heistä syö kasvisruokaa ja osa sekaruokaa. Näin ruokavalion vaikutus terveyteen saataisi periaatteessa paremmin esiin. Aina tämä ei täysin onnistu ja siksi tuloksia voikin osaltaa selittää myös muut elintapatekijät kuin ruokavalio.

Useimmissa kasvissyöntiä koskevissa väestötutkimuksissa ikävakioitu kuolleisuus on ollut noin puolet siitä mitä se on siinä maassa keskimäärin. Pienempi kuolleisuus on koskenut koko tutkimuspopulaatiota, sekä kasvissyöjiä että sekasyöjiä. Pienempää kuolleisuutta selittänee kaikinpuolin terveellisemmät elintavat. Tutkittavat ovat tupakoineet vähemmän, harrastaneet enemmän liikuntaa, syöneet terveellisemmin ja useimmat heistä ovat olleet hoikkia verrattuna väestöön keskimäärin.

Taulukko 1. Kuolleisuus eri tutkimuksissa
Kohortti Kuolleisuus suhteessa maan väestöön
EPIC-Oxford 52 %
Adventist Mortality Study 49 %
Health Food Shoppers 56 %
Oxford Vegetarian Study 46 %
Heidelberg Study 48 %

Key ym. 1999

Tähän mennessä perusteellisin kooste kasvissyöntiä koskevista väestötutkimuksista on American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä vuonna 1999 ilmestynyt meta-analyysi (Key ym. 1999).

Meta-analyysiin valittiin viisi etenevää väestötutkimusta, joihin otti osaa yhteensä reilut 76 000 miestä ja naista. Tutkittavia seurattiin keskimäärin 10 vuotta, jonka aikana kuoli kaiken kaikkiaan 8330 ihmistä.

Kasvissyöjillä todettiin 24 % pienempi riski kuolla sepelvaltimotautiin kuin sekasyöjillä. Tämä tosin koski vain niitä, jotka olivat noudattaneet kasvisruokavaliota vähintään viiden vuoden ajan. Aivohalvauksen tai syöpäkuolleisuuden osalta ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja.

Pescovegetaristeilla, semivegetaristeilla ja lakto-ovo-vegetaristeilla havaittiin pienempi kokonaiskuolleisuuden riski, pescovegetaristeilla 16 %, semivegetaristeilla 34% ja lakto-ovo-vegetaristeilla 15 %. Lakto-ovo vegaristeista harvempi näytti myös kuolevan keuhkosyöpään, mutta ero ei ollut aivan tilastollisesti merkitsevä (0,62; 0,38–1,00).

Vegaanien ja sekasyöjien välillä ei huomattu eroja. Tosin vegaaneja oli koko meta-analyysissä vain 753, ja kuolemantapauksia vain 68.

Huang ym. 2012

Toinen etenevien väestötutkimusten meta-analyysi julkaistiin Annals of Nutrition & Metabolism -lehdessä vuonna 2012 (Huang ym. 2012). Meta-analyysiin valittiin mukaan seitsemän tutkimusta, joihin osallistui yhteensä 124 700 miestä ja naista.

Kasvissyöjillä havaittiin 29 % pienempi riski kuolla sepelvaltimotautiin ja 18 % pienempi riski sairastua syöpään kuin sekasyöjillä. Kokonaiskuolleisuuden tai aivohalvauksien osalta ei havaittu eroja.

Kuva 1. Kasvissyöjät ja sydänkuolleisuus
Huang-2012-IHD

Kasvissyöntiin liittyy pienempi sydänkuolleisuus käytännössä kaikissa tutkimuksissa, mutta ero ei aina ole tilastollisesti merkitsevä.

Vaikka Huang ym. meta-analyysi on edellistä uudempi ja laajempi, se ei varsinaisesti ole laadullisesti parempi. Meta-analyysissä oli mukana mm. japanilainen Zen-munkkeja koskeva tutkimus, jossa munkit söivät perinteistä japanilaista sekaruokavaliota (Ogata ym. 1984). Meta-analyysissä oli myös Heidelberg-tutkimus, jonka vertailuryhmässä syötiin poikkeuksellisen kasvispainotteisesti (tästä tarkemmin alla).

Meta-analyysin tekijät eivät myöskään eritelleet eri kasvisruokavalioita lainkaan toisistaan. Selvityksen perusteella ei siis voida sanoa, sairastavatko vegaanit esimerkiksi lakto-ovo-vegetaristeja enemmän tai vähemmän.

EPIC-Oxford

EPIC-Oxford on osa laajempaa Maailman terveysjärjestö WHO:n johdolla tehtävää tutkimusta nimeltä European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition. EPIC-Oxfordiin on ottanut osaa yli 65 000 miestä ja naista Englannista.

Tutkimus on tuottanut runsaasti uutta tietoa ruokavalion ja sairauksien välisestä yhteydestä. 11 seurantavuoden aikana kasvissyöjillä havaittiin 32 % pienempi riski sairastua sepelvaltimotautiin ja 31 % pienempi riski sairastua divertikuloosiin (suolen umpipussitauti) verrattuna sekasyöjiin (Crowe ym. 2013; Crowe ym. 2011).

Vegaaneilla divertikuloosin riski oli kaikkein pienin, peräti 72 % pienempi kuin sekasyöjillä (Crowe ym. 2011). Ruokavalion osatekijöistä kuitu oli suoraan yhteydessä pienempään sairastuvuuteen. Eniten kuitua saaneilla (naiset yli 25,5 g/vrk ja miehet yli 26,1 g/vrk) oli 41 % pienempi divertikuloosin riski verrattuna vähiten kuitua saaneisiin (alle 14 g/vrk).

Yli 40-vuotiailla kasvissyöjillä oli pienempi riski sairastua harmaakaihiin verrattuna sekasyöjiin (Appleby ym. 2011). Mitä vähemmän lihaa syötiin, sitä pienempi riski oli. Vegaanit sairastivat harmaakaihia 40 % epätodennäköisemmin kuin runsaasti lihaa syövät (yli 100 g/vrk).

Luunmurtumien riski oli vegaaneilla päinvastoin 30 % suurempi kuin sekasyöjillä (Appleby ym. 2007). Kun tulokset vakioitiin kalsiumin saannin suhteen, yhteys heikkeni, eikä se ollut enää tilastollisesti merkitsevä. Tämä kertoo siitä, että moni vegaani saa ravinnostaan liian vähän kalsiumia.

Adventist Health Study 2 (AHS-2)

Kaliforniassa, Yhdysvalloissa on 1960-luvulta lähtien tutkittu seitsemännen päivän adventisteja. Adventistit tunnetaan osana nk. Blue Zone -aluetta, jonka väestöt ovat poikkeuksellisen pitkäikäisiä ja terveitä. Ravitsemustieteilijöille adventistit ovat hedelmällinen tutkimuksen kohde, sillä he elävät yhtälailla terveellisesti, mutta osa heistä syö kasvisruokaa ja osa sekaruokaa.

Adventist Health Study 2 on tähän mennessä suurin kasvissyöjiä koskeva väestötutkimus. Se on seurannut yli 96 000 miestä ja naista Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Vegaaneja AHS-2:ssa on mukana 5500, eli kyseessä on myös suurin vegaaneja koskeva tutkimus.

AHS-2:n tuoreita tuloksia on julkaistu eri tiedelehdissä vuonna 2013. Raportit kattoivat tutkimuksen kuusi ensimmäistä seurantavuotta. Tutkimuksen heikkoutena mainittakoon, että – toisin kuin EPIC-Oxfordissa – ruokavalio määritettiin ainoastaan kerran tutkimuksen alkupisteessä.

Orlich ym. (2013) havaitsivat, että kasvissyöjillä oli 12 % pienempi riski kuolla ennenaikaisesti kuin sekasyöjillä. Kun tulokset korjattiin painoindeksin suhteen, ero putosi 10 %:iin (0,90; 0,82–0,98). Kaikkein pienin kokonaiskuolleisuus oli pescovegetaristeilla (0,81; 0,69–0,94). He olivat myös ainoa kasvissyöjäryhmä, jolla oli tilastollisesti merkitsevästi pienempi riski kuolla sepelvaltimotautiin.

Miehet näyttivät hyötyvän kasvisruokavalioista enemmän kuin naiset. Sekä miespuolisilla pescovegetaristeilla että vegaaneilla havaittiin pienempi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin.

Vegaanit sairastivat hiukan muita vähemmän kilpirauhasen vajaatoimintaa (hypotyreoosi), mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä (0,78; 0,59–1,03) (Tonstad ym. 2013a). Sairastuvuus raportoitiin sekä tutkimuksen alkupisteessä että 4–6 vuotta myöhemmin. Tutkimuksen alussa lakto-ovo-vegetaristeilla esiintyi enemmän hypotyreoosia, mutta myöhemmin yhteys haihtui.

Kasvissyöjät, poislukien pescovegetaristit, sairastivat huomattavasti vähemmän diabetesta kuin sekasyöjät (Tonstad ym. 2013b). Vegaaneilla diabetesriski oli kaikkein pienin, yli 60 % pienempi kuin sekasyöjillä (0,38; 0,23–0,61). Lisäksi kasvissyöjien havaittiin kuolevan vähemmän ”muihin syihin”, mikä tarkoitti pääosin munuaistautia ja diabetesta (Orlich ym. 2013).

Kasvissyöjillä oli 24 % pienempi riski sairastua paksusuolen syöpään, ja vegaaneilla esiintyi 34 % vähemmän naisten syöpiä verrattuna sekasyöjiin (Tantamango-Bartley ym. 2013). Kun tulokset korjattiin painoindeksin suhteen ero kasvissyöjien ja sekasyöjien välillä kapeni, mutta säilyi tilastollisesti merkitsevänä.

Tutkimuksesta on jälleen tänä vuonna saatu uutta näyttöä. Reilun 7 vuoden seuranta-aikana kasvissyöjillä havaittiin noin 20 % pienempi riski sairastua paksusuolen syöpään (Orlich ym. 2015). Kun ruokavalioita tarkasteltiin erikseen, ainoastaan pescovegetaristeilla ero oli tilastollisesti merkitsevä (HR 0,58; 0,40–0,84).

Lisäksi vegaaneilla havaittiin 35 % pienempi riski sairastua eturauhassyöpään verrattuna sekaruokaa syöviin (Tantamango-Bartley ym. 2015). Tulos oli tilastollisesti merkitsevä ainoastaan valkoisilla miehillä (tummaihoisilla HR: 0,69; 0,41–1,18).

Heidelberg-tutkimus

Saksalaisen Heidelberg-tutkimuksen loppuraportti ilmeistyi vuonna 2005 (Chang-Claude ym. 2005). Tutkimukseen otti osaa yhteensä 1225 kasvissyöjää, joista 60 oli vegaaneja. Vertailukohtana toimi 679 terveystietoista sekasyöjää. Tutkittavia seurattiin 21 vuoden ajan eli kyseessä on pisimpään kestänyt kasvissyöjiä koskeva tutkimus.

Ruokavaliolla ei havaittu olevan yhteyttä sairastuvuuteen tai kuolleisuuteen. Tosin tarkemmassa analyysissä huomattiin, että vegaaneilla oli 59 % suurempi riski kuolla ennenaikaisesti kuin sekasyöjillä, mutta ero ei ollut aivan tilastollisesti merkisevä (1,59; 0,98-2,59).

Toisinaan Heidelberg-tutkimukseen viitataan ikään kuin se kumoaisi kasvissyönnin terveysvaikutukset. Näin ei kuitenkaan ole. Tutkimukseen liittyy muutama seikka, joihin on syytä kiinnittää huomiota.

Ensinnäkin, kaikki tutkittavat olivat terveystietoisia. Heidät värvättiin alkujaan mukaan saksalaisen kasvisruokalehden kautta. Kuolleisuus oli koko kohortissa vain puolet siitä mitä se on Saksassa keskimäärin.

Toisekseen, myös sekasyöjät söivät hyvin kasvisvoittoista ruokavaliota. Sekasyöjistä vain 0,4 % söi lihaa päivittäin. 7 % söi lihaa kohtuullisesti (≧3 krt/vko, mutta harvemmin kuin päivittäin) ja 28 % silloin tällöin (yli kerran kuussa, mutta <3 krt/vko).

Kolmanneksi, koko kohortissa lihansyöntiin liittyi suurentunut sydänkuolleisuuden vaara. Tutkijat kirjoittavat:

When we examined the influence of dietary variables on mortality within the cohort, taking into account all other lifestyle factors, we found regular consumption of meat, meat products, and fish to be associated with a significantly increased risk for ischemic heart disease with a clear dose-response relationship.

Kuten aiemmin mainittu, Heidelberg oli mukana vuonna 2012 ilmestyneessä meta-analyysissä, mutta ainoastaan sen 11 ensimmäistä seurantavuotta.

Yhteenveto

  • Sepelvaltimotauti tappaa kasvissyöjiä jonkin verran vähemmän kuin sekasyöjiä. Tämä ei ole yllättävää, sillä kasvissyöjillä on myös vähemmän sepelvaltimotaudin riskitekijöitä. Ruokavalio selittää todennäköisesti ainakin osan erosta. Muiden kuolinsyiden kohdalla ero kasvissyöjien ja sekasyöjien välillä on epäselvä.
  • Sairauksista divertikuloosia ja harmaakaihia esiintyy kasvissyöjillä harvemmin kuin sekasyöjillä. Etenevien väestötutkimusten mukaan vegaanit eivät sairasta sekasyöjiä enempää tai vähempää. Vegaaneilla saattaa kuitenkin olla suurempi luunmurtumien vaara, mikä johtunee niukasta kalsiumin saannista.
  • Adventist Health Study 2:ssa vegaaneilla havaittiin 60 % pienempi riski sairastua diabetekseen verrattuna sekasyöjiin. Tätä selittänee ainakin osittain se, että lihavuus on vegaanien keskuudessa harvinaisempaa kuin muissa ruokavalioryhmissä.
  • Kiinnostava nyanssi väestötutkimuksissa on se, että miehet näyttäisivät hyötyvän vegaaniruokavaliosta useammin kuin naiset.

4 kommenttia artikkeliin ”Kasvissyöjien sairastuvuus ja kuolleisuus

  1. Oletkohan ymmärtänyt tutkimusten tuloksia väärin? Kirjoitat esimerkiksi, että EPIC-Oxfordissa kasvissyöjien kuolleisuus olisi ollut 52 prosenttia pienempää. Kun kuitenkin katsoo ko. tutkimusta, voi havaita, että standardoitu kuolleisuussuhde koko kohortissa oli 52 prosenttia, mikä merkitsee sitä, että seuranta-aikana tutkittavista kuoli 52 prosenttia. Kokonaiskuolleisuudessa ei ollut kuitenkaan eroa kasvissyöjien ja sekaruoan syöjien (lihansyöjien) välillä:

    ”The standardized mortality ratio for all causes of death was 52% (95% CI: 50%, 54%) and was identical in vegetarians and in nonvegetarians. Comparing vegetarians with meat eaters among the 47,254 participants who had no prevalent cardiovascular disease or malignant cancer at recruitment, the death rate ratios adjusted for age, sex, smoking, and alcohol consumption were 0.81 (95% CI: 0.57, 1.16) for ischemic heart disease and 1.03 (95% CI: 0.90, 1.16) for all causes of death.”

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19297458

    • Juhana, kiitos huomautuksesta. Tarkoitan tässä nimenomaan sitä, että kasvissyöjien kuolleisuus (SMR) on noin puolet siitä mitä se on koko sen maan väestössä. Eri ruokavalioryhmien kuolleisuudesta kohorteissa taas on puhuttu myöhemmin eri tutkimusten yhteydessä, kuten huomaat. Tarkennan tätä kohtaa virhetulkinnan välttämiseksi.

      Huomaa muuten, että SMR ei tarkoita sitä, että tuossa tapauksessa seurattavista kuoli 52 %. Ks. esimerkiksi Wikipedian artikkeli aiheesta.

    • Ei ole korrektia verrata kasvissyöjien kuolleisuutta tutkimuksen ulkopuoliseen vertailupopulaatioon vaan vertailu tulee tehdä tietysti saman tutkimusryhmän sisällä kontrolliryhmään eli tässä tapauksessa lihansyöjiin.

    • En ole aivan samaa mieltä asiasta. Ideana oli siis havainnollistaa sitä, että kasvissyöjillä on todennäköisesti enemmän myönteisiä terveystottumuksia kuin väestössä keskimäärin. Mutta tosiaan voihan olla, että myös kasvissyöjien joukosta tutkimuksiin on valikoitunut nimenomaan terveystietoinen osa. Muokkasin artikkelin johdantoa kertomaan tutkimuspopulaatiosta yleensä ja skippasin spekulaation. Kiitos huomiosta, Juhana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *