Kasvissyöjien kolesteroliarvot, verenpaine ja painoindeksi

Väestötutkimusten mukaan kasvissyöjillä esiintyy vähemmän elintasosairauksille altistavia riskitekijöitä, kuten korkea kolesteroli ja verenpaine tai ylipaino.

Tämä artikkeli käsittelee kasvissyöjien fyysistä terveydentilaa. Tarkastelun kohteena ovat valtimosairauksien kannalta tunnetuimmat riskitekijät eli kolesteroli, verenpaine ja ylipaino.

Heti alkuun on syytä huomauttaa, että väestötutkimuksissa termi kasvissyöjä tarkoittaa yleensä laajaa ihmisjoukkoa, jota yhdistää hyvin kasvisvoittoinen ruokavalio. Eli kun artikkelissa puhuttaan kasvissyöjistä, tarkoitetaan yhtälailla vegaaneja, lakto-ovo vegetaristeja, pescovegetaristeja sekä semivegetaristeja eli vain harvakseltaan liharuokia syöviä henkilöitä (alle 1 krt/vko). Useimmiten eri ruokavalioita on kuitenkin tarkasteltu myös erikseen.

Kolesteroliarvot

Useissa väestötutkimuksissa on huomattu, että kasvissyöjillä on matalampi veren kolesterolitaso kuin sekasyöjillä. Health Food Shoppers -tutkimuksessa kasvissyöjien ja sekasyöjien välinen ero oli 0,61 mmol/l, Oxford Vegetarian -tutkimuksessa 0,43 mmol/l ja Heidelberg-tutkimuksessa 0,33 mmol/l (Key ym. 1999).

Tuoreinta tietoa kasvissyöjien riskitekijöistä tarjoaa brittiläinen EPIC-Oxford-tutkimus (Bradbury ym. 2014). Kasvissyöjillä havaittiin keskimäärin matalampi kolesterolitaso kuin sekasyöjillä. Vegaaneilla oli kaikkein matalin kokonaiskolesteroli, non-HDL-kolesteroli sekä apolipoproteiini B. Seerumin apolipoproteiini A-1:ssä tai HDL-kolesterolissa ei havaittu eroja.

Sekasyöjien keskimääräinen kolesteroliarvo oli 5,28 mmol/l ja vegaanien 4,41 mmol/l. HDL-kolesteroli oli kaikissa ruokavalioryhmissä yli 1 mmol/l.  Kokonaiskolesterolin ja HDL-kolesterolin suhde oli vegaaneilla edullisempi, 3,99 ja sekasyöjillä 4,79.

Kolesterolipitoisuus oli vegaanimiehillä keskimäärin 0,87 mmol/l matalampi kuin sekasyöjämiehillä. Kun tulokset korjattiin painoindeksin suhteen, ero tipahti 0,76 mmol/l:aan. Naisilla erot olivat vastaavasti 0,6 mmol/l ja korjauksen jälkeen 0,55 mmol/l. Painoindeksin vakiointi kavensi kuilua myös muissa rasva-arvoissa, mutta erot ruokavalioryhmien välillä säilyivät tilastollisesti merkitsevinä.

Ravitsemusterapeutti Jack Norris on laatinut yhteenvedon kasvissyöjien kolesteroliarvoista. Yhteenveto kattaa 17 tutkimusta vuosien 1980–2002 väliltä. Norrisin mukaan vegaanien kokonaiskolesteroliarvo on ollut tutkimuksissa keskimäärin 4,1 mmol/l.

Taulukko 1. Seitsemäntoista tutkimuksen yhteenveto, 1980–2002 (Norris 2013)
Vegaanit Lakto-ovo Pesco Sekasyöjät
Kolesteroli (mmol/l) 4,1 4,8 5,0 5,2
LDL (mmol/l) 2,3 2,7 2,9 3,1
HDL (mmol/l) 1,3 1,5 1,6 1,4
Kol:HDL 3,1 3,3 3,2 3,7

Verenpaine

Amerikkalaisilla ja kanadalaisilla kasvissyöjillä esiintyy hiukan vähemmän kohonnutta verenpainetta kuin sekasyöjille. Asiaa on tutkittu Adventist Health Study 2:ssa (AHS-2) (Pettersen ym. 2012). Verenpainetautia ilmeni vegaaneilla 63 % vähemmän, lakto-ovo-vegetaristeilla 43 % ja semi- ja pescovegetaristeilla 8 % vähemmän kuin sekasyöjillä.

Systolinen verenpaine oli vegaaneilla 6,8 mmHg ja diastolinen 6,9 mmHg matalampi verrattuna sekasyöjiin. Kun tulos korjattiin painoindeksin suhteen, erot eivät olleet enää tilastollisesti merkitseviä.

Verenpainetaudin yleisyyttä on tutkittu myös brittiläisessä EPIC-Oxfordissa (Appleby ym. 2002). Kasvissyöjiillä kohonnutta verenpainetta (itseraportoitu) esiintyi selvästi vähemmän kuin sekasyöjillä. Verenpainetaudista kärsi sekasyöjämiehistä 15 % vegaanimiehistä 6 %. Naisilla lukemat olivat vastaavasti 12 % ja 8 %.

Verenpaine mitattiin ainoastaan terveiltä henkilöiltä. Vegaaneilla oli jonkin verran matalampi verenpaine kuin lakto-ovo-vegetaristeilla, pescovegetaristeilla ja sekasyöjillä. Kun tulos vakioitiin painoindeksin suhteen, erot heikkenivät, eivätkä ne olleet enää tilastollisesti merkitseviä.

Viime vuonna ilmestyneessä meta-analyysissä Yokoyama ym. (2014) tarkastelivat  kasvisruokavalion vaikutusta verenpainetautiin. Meta-analyysiin valittiin 7 hoitotutkimusta ja 32 väestötutkimusta. Hoitotutkimusten kesto oli keskimäärin 16 viikkoa ja niihin otti osaa 11–113 henkilöä. Väestötutkimuksissa oli yhteensä reilut 120 600 henkilöä.

Hoitotutkimuksissa kasvisruokavalio laski systolista verenpainetta keskimäärin 4,8 mmHg ja diastolista verenpainetta 2,2 mmHg enemmän kuin sekaruokavalio. Väestötutkimuksissa erot olivat suurempia. Kasvissyöjillä diastolinen verenpaine oli 6,9 mmHg ja systolinen verepaine 4,7 mmHg matalampi kuin sekasyöjiillä. Tutkijoiden mukaan ero vastaa jotakuinkin 5 kg laihtumista tai puolta verenpainelääkkeen tehosta.

Painoindeksi

Painoindeksi (BMI) saadaan, kun paino jaetaan pituuden neliöllä (kg/m²). BMI:tä 18,5–25 pidetään normaalina. Suomessa työikäisten miesten keskimääräinen BMI on 27,1 ja naisten 26,0.

Taulukko 2. Painoindeksi eri väestötutkimuksissa (Key ym. 1999)
Adventist Mortality Adventist Health Heidelberg Study Oxford Vegetarian
Sekasyöjät 25,7 25,4 22,1 23,0
Kasvissyöjät 24,6 23,8 21,3 22,0

Kuten ylläolevasta taulukosta huomaat, käytännössä kaikissa tutkimuksissa on havaittu, että kasvissyöjät ovat ryhmänä hoikempia kuin sekasyöjät. AHS-2:ssa vegaanien painoindeksi oli keskimäärin 23,6, lakto-ovo-vegetaristien 25,7, pescovegetaristien 26,3, semivegetaristien 27,3 ja sekasyöjien 28,8 (Tonstad ym. 2009). Pane merkille, että ainoastaan vegaanit olivat normaalipainoisia.

Vastaavanlaisia tuloksia on saatu myös EPIC-Oxford-tutkimuksessa. Vegaanien BMI oli keskimäärin 1,7 yksikköä pienempi kuin sekasyöjillä (Spencer ym. 2003). 168 cm pitkä vegaaninainen painasi näin ollen 5 kg vähemmän kuin sekasyöjänainen. 180 cm pitkä vegaanimies painaisi vastaavasti 6 kg vähemmän.

Useimmissa tutkimuksissa BMI on määritetty ainoastaan yhdessä aikapisteessä. Tällaiset tutkimukset eivät vielä kerro, lihottaako kasvisruokavalio pitällä aikavälillä vai johtaako se laihtumiseen.

Tähän kysymykseen on pyritty vastaamaan BMJ-tiedelehdessä julkaistussa kommentaarissa (Key & Davey 1996). Siinä EPIC-Oxfordin tutkijat raportoivat havaintojaan lihavuudesta. Vegaanimiehet painoivat keskimäärin 5,9 kg ja naiset 4,7 kg vähemmän kuin sekasyöjät. Vegaaneista lihavia (BMI > 30) oli alle 4 % ja sekasyöjistä noin 8 %. Vertailun vuoksi sanottakoon, että Suomessa lihavia on noin 20 % aikuisväestöstä. Kaikkein pienin BMI oli kuitenkin niillä vegaaneilla, jotka olivat noudattaneet ruokavaliota yli viisi vuotta.

Lihomista on tarkasteltu myös EPIC-Oxfordin tuoreemmassa julkaisussa (Rosell ym. 2006). Tutkittavat lihoivat keskimäärin 400 g vuodessa. Vegaanit lihoivat hiukan vähemmän kuin sekasyöjät, miehet 284 g ja naiset 303 g. Vähiten lihoivat kuitenkin ne, jotka poistivat joitain eläinkunnan tuotteita ruokavaliostaan – miehet 242 g ja naiset 301 g.

Yhteenveto

Kohonnutta verenpainetta esiintyy kasvissyöjillä vähemmän kuin sekasyöjillä. Tätä selittänee paitsi pienempi BMI, myös muut elintavat ja ruokavalio.

Kasvissyöjät ovat keskimäärin hoikempia kuin sekasyöjät. Vegaanit ovat kaikkein hoikimpia, eritoten ne, jotka ovat noudattaneet ruokavaliota pidemmän aikaa (>5 vuotta). Adventist Health Study 2:ssa vegaanit olivat ainoa ruokavalioryhmä, joka oli keskimäärin normaalipainoinen.

Väestötutkimuksissa on huomattu, että kasvissyöjillä on matalampi kokonaiskolesteroli- ja LDL-kolesterolitaso kuin sekasyöjillä. Matalin kolesterolitaso on vegaaneilla. HDL-kolesterolissa ei ole eroja, mutta kasvissyöjillä on edullisempi kokonaiskolesterolin ja HDL-kolesterolin suhde. Edullisemmat rasva-arvot selittävät todennäköisesti sitä, miksi kasvissyöjät sairastavat vähemmän sepelvaltimotautia kuin sekasyöjät.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *