Miten kasvisruokavalion terveysvaikutuksia tutkitaan?

cover-21

Kasvissyönnin terveysvaikutuksia on tähän mennessä tutkittu muutamissa seurantatutkimuksissa ja interventiotutkimuksissa. Tällaisilla tutkimuksilla on ravitsemustieteessä eniten painoarvoa.

Edellisessä artikkelissa kävimme läpi erilaisia menetelmiä, joilla ruokavalion terveysvaikutuksia tutkitaan. Kuten sanottu, ravitsemustieteessä luotettavinta tietoa saadaan seuranta- ja interventiotutkimuksista. Kun tässä blogissa puhutaan kasvissyöjien terveydestä tai kasvisruokavalion terveysvaikutuksista, viittaan pääasiassa juuri tämän tyyppisiin tutkimuksiin.

Lue loppuun

Masennus ja syömishäiriöt

cover-23

Kasvissyöjillä esiintyy muita yleisemmin masennusta ja syömishäiriöitä, mutta se ei tarkoita sitä, että kasvissyönti aiheuttaisi näitä sairauksia.

Masennushäiriöt ovat Suomessa yleisin mielenterveyshäiriö ja yksi suurimmista kansanterveysongelmistamme kaikki sairaudet mukaan lukien. Vuosittain vakavasta masennustilasta kärsii aikuisväestöstä ainakin 5 prosenttia.

Muutamissa väestötutkimuksissa on huomattu, että kasvissyöjillä esiintyy enemmän itseraportoituja mielenterveyden häiriöitä kuin väestössä yleensä. Teoriassa ainakin omega-3-rasvahappojen tai B12-vitamiinin puute voisi selittää näitä havaintoja ja joskus puutostila voikin olla oireiden taustalla.

Lue loppuun

Tyypin 2 diabetes

cover-09

Kasvissyöjät, etenkin vegaanit sairastavat huomattavasti vähemmän tyypin 2 diabetesta kuin muu väestö. Kasvisruokavaliosta saattaa olla hyötyä myös diabeteksen elintapahoidossa.

Diabetes on yksi merkittävimmistä kansantaudeista. Tyypin 2 diabetesta sairastaa noin 250 000 suomalaista ja lisäksi noin 200 000 sairastaa sitä tietämättään.

Diabetekseen liittyy monia lisäsairauksia. Riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin on diabeetikoilla jopa 2–3-kertainen verrattuna muuhun väestöön.

Lue loppuun

Painonhallinta ja lihavuus

cover-10

Kasvissyöjät ovat keskimäärin muuta väestöä hoikempia ja he lihovat vähemmän. Terveellisistä elintarvoistaan tunnetuista adventisteistakin ainoastaan vegaanit ovat keskimäärin normaalipainoisia.

Yli puolet suomalaisista aikuisista on vähintään ylipainoisia ja joka viides voidaan luokitella lihavaksi. Lapsista ja nuorista noin 10–20 prosenttia on lihavia.

Väestön lihavuutta arvioidaan painoindeksin (BMI) perusteella. BMI saadaan, kun paino jaetaan pituuden neliöllä (kg/m²). BMI:tä 18,5–25 pidetään normaalina. Lihavuuden rajaksi on määritetty painoindeksi 30.

Lue loppuun